POKA oli taas perinteisesti keväthauestamassa, Bisköpsön lomakylässä Nauvossa. Alla muistoja reissusta siinä määrin, kuin niitä on kertynyt jälkipolville tallennettavaksi.
Muutamat veneet olivat ehtineet jo kalaankin, syönnin ollessa satunnaista. Keltainen paita löysi ensimmäisenä päivänä omistajansa Anssista, joka kantoi sitä kunniakkaasti saunaa myöten. Kiinnitys tapahtui 7.4 kg (p)erhokalalla.
 Avauskala veneessä... |
 ... ja roikotettavana. |
Saavuttuamme Killingholmenin eteläpuolelle kehitimme teorian, jonka mukaan isompi kala oleilee vielä syvän veden laitamilla eikä rutakoissa. Tämän perusteella päätimme kopaista pienen lahdukan, jossa näytti olevan muutama kaislakin. Kalaopas Tilli kertoi vanhoista kalansaaliista ja käski heittää lähellä olevaan niemenkärkeen, jossa asuu kymppähaukia. Korkattuani kalataika-Koffin tein työtä käskettyä ja silakkanilsu alkoi lähestyä venettä hitaasti uitettuna ja pysäyteltynä. Montaa kertaa ei tarvinnutkaan pysäytellä, kun uistin oppi homman ja pysähtyi jo itsestään. Tempaisu kertoi siiman päässä olevan muutakin kuin rakkolevää ja pumppaus alkoi. Tuntuma oli hyvä ja aloin ennustella jo pinnaa. Kalan tultua veneen vierelle kasvoi se jo reiluksi vitoseksi kalaoppaan silmäpuntarissa. Siispä kamera esiin ja kuvaamaan rauhaisaa mammaa, kun uistimesta ei turvallisesti näkynyt merkkiäkään. Todettuamme kalan punnituksen arvoiseksi Aki nappasi sen haaviin, ettei eka parempi saalis tee tepposia. Haavissa kalaoppaan käsipuntari kohotti arvion jo reiluun kutoseen, mikä osoittutui tarkaksi arvioksi puntarin näyttäessä omia enkkalukemia 9.55 kg. Kala tiputteli punaista siihen malliin, että reissun ensimmäinen kalakuolema oli valitettava tosiasia. Totesimme, että 12 cm nilsu tappaa Nauvossa ja lahdessa, katkoen tosin nokkalevynsä rytäkässä. Muita tapahtumia ei kuulunut, joten pian olimme taas matkalla pohjoiseen nimensä veroisesta aloituskalan ottimestasta.
Kalastusta Seilissä.
Seuraavassa pysähdyspaikassa oli mainion näköistä rikkonaista rakkista
ja kirkasta vettä, joten kivinilkkanilsussa oli pian eloa. 4.6 kg otus
kävi kääntymässä veneessä ja stabiloimassa pinnaprosentin. Hetken
päästä vielä saman kokoluokan pinnakarkio, joten ison kalan
syönti-ikkuna tuntui olevan kohdallaan. Ikkuna meni kuitenkin rikki
tai kiinni, koska jatkossa tapahtumat olivat vähissä jonkin
aikaa. Siispä auringon- ja rommarinottoa pläkässä ja asustus tilanteen
vaatimaan t- tai peltipaitamalliin. Päivän mittaan tapahtumia tuli
satunnaisesti sieltä täältä, joukossa yksi reilu kolmonen 15 cm
firetigeriin.
Viiden-kuuden maissa olimmekin jo Seilissä, missä paiskoimme hieman vaisunoloista laajaa lahtea. Ajauduttuamme melkein matalikolle kävi sinisen nilsuni perässä louskaus, mikä aiheutti pientä sydämentykytystä ulkona olleen siimanpituuden lähennellessä puoltatoista metriä. Kala jäi huonoksi onnekseen vielä kiinnikin ja silmäpuntarimme sai tarkan vitoskalibraation pienen uittelun ja leukakoukkauksen jälkeen. Kalatilanne oli samaa luokkaa 8-7, paitsi pinnojen osalta.
Seuraavana kohteena oli lahti, jossa oli keskellä kumma hökötys (kävelysilta? rysätukiasema? lippolaituri?). Fisut eivät kuitenkaan sitä kummeksuneet ja kalamäärä karttui paikasta muutamalla pienellä. Seuraava lahti antoi sitten taas tukevamman otin pitkähkön tahkoamisen jälkeen ja kohta veneen vieressä oli kutosluokkaa oleva otus. Vieheenä taas 12cm sininen nilsu, tuo kylmien kevätvesien ykköspeli hitaasti uitettuna ja pysäytettynä. Puntari kertoi painoksi 5.95 kg, joka määrä kalaa jäi myös veneeseen kalan saatua osumaa kitusiinsa ja vaikuttaessa vatsakellujalta vapautusvaiheessa. Tässä vaiheessa pinnaton Yrtti-Myrtti alkoi muistuttaa wanhaa wiskinystävää, säilyttäen kuitenkin malttinsa iltaan saakka. Koska kaksi mammaa oli jo poistettu kutuvahvuudesta, oma enkka rikottu ja kalastusurani paras haukipäivä illassa, jätin loppuillan reilun tunnin kalastusvastuun pelkästään kalaoppaan harteille. Lopputilanne kutkuttava 15-8.
 Tilli kalastaa... |
 ... ja saa saalista. |
Puoli kymmenen maissa olimme takaisin mökeillä, ja illallisena pippurista sikaa sioille fileointiurakan ja juhlallisen paidanluovutuksen jälkeen. Perhomiehillä oli ollut kohtuullinen päivä, kappalelukujen ollessa kaksinumeroisia. Ramin, Tepon ja Larin saapuessa hämärissä 16-tuntiselta kevyeltä saaristokierrokselta vitutuskäyrän kulmakerroin tuntui olevan samaa luokkaa, pinnasaldon olleessa Larin 5.4 kg. Laulu ja mökitys jatkui inhimillisen kauan, todettuamme MC Meitsin alias DJ Anssin harjoitelleen kitaransoittoa kaikki vavattomat aikansa sitten viime kevätreissun (mistä kiitos ;). Yöuni oli vähän liskomaista ilmeisesti raskaasta iltapalasta johtuen.
 Päivän itsemurhayritykset: hirttäytyminen... |
 ... ja nilsun lähentely. |
Laulu ja kitaramusiikki otti taas paikkansa mökissä iltasella lehmäaterian jälkeen, Hötkykin oli jo hötkähtänyt paikalle. Taiteilija AkTin ja minun improesitys koki vähän yleisö- tai huomiokatoa kilpailevien (mm. eräs maankuulu kalastava radiopersoona sekä tunnettu kuningas A) varastaessa shown.
Päivän mittaan tapahtumat olivat harvassa, vaikka ekan paikan pikainen tärppi ja seurio muuta lupailivatkin. Käytyämme katsomassa tontinpaikkaa Nauvon kylän sisälahdessa putputtelimme Bredvikenin pohjaan. Jätettyämme rutakkomaisen näköisen lahdenpohjan rauhaan hetkeä myöhemmin koluttavaksi saapui paikalle toinen venekunta nostaen paikalta ysin. Koska upotusyrityksemme meni hieman huti, poistuimme paikalta mökkivisiitille täydentämään ammusvarastoja. Täydennyksen ja tyhjennyksen jälkeen suuntana pohjoinen, josta vajaa kiloinen blobi ja puolitoistanen nolo räkä. Totesin kalaopastaitojeni olevan heikohkot, loppuluvut 2-0 turistin tappioksi. Hyvissä ajoin rannassa, muuten onnistuneen arskanottopäivän päätteeksi. Pervoilijoilla oli ollut pinnojakin, mm. Paulin perhohaukienkan kohottua kuutosluvulle Seilin suunnan lahdissa.
Illaksi suunniteltu haukkibiittarn alkoi muuntua mielikuvissa hyvää vauhtia nakkibiittarneiksi, kunnes kalaopas Ruoho raportoi hoitaneensa opastettavalleen Terolle reilun kutosen. Siispä illalla nautimme uuni- ja paistettua haukea, todeten riittävän määrän juustoa, smetanaa, kermaa ja muita makoisia ainesosia tekevän varsinaisen kiintoaineen merkityksettömäksi. Kokkina ja muina makuaineina käytimme erilaisia maustekasveja, kuten tilliä ja valkosipulia. Iltaohjelma olikin kalastuspitoista, tällä kertaa pilkkimisen muodossa.
Hämärää menoa mökissä.
Ramin ahven 810 g |
 Tepon suurin hauki |
Kuka pelkää isoa laivaa? |
| Nimi | kpl/pinnat |
| Ari Leiman | 63/11 |
| Simo Rissanen | 60/7 |
| Anssi Keskinen | 41/5 |
| Teppo Juntunen | 34/3 |
| Rami Eloranta | 32/3 |
| 9,55 kg | Tommi Ullgren |
| 8,3 kg | Tommi Ullgren |
| 7,4 kg | Anssi Keskinen |
| 6,4 kg | Pauli Hemminki |
| 6,3 kg | Anssi Keskinen |
| 6,1 kg | Tero Saanisto |
| 6,0 kg | Ari Leiman |
| 5,95 kg | Tommi Ullgren |
| 5,6 kg | Simo Rissanen |